Books by Joel Lehtonen

Kaikkien rakkauslaulujen kohteet eivat ole ihmisia. Joskus runolliset kuvaukset kirjoitetaan kokonaisesta maasta.Runoilijan omaan ulkomaanmatkaan perustuva proosarunous vie lukijansa 1900-luvun alun Italiaan. Joel Lehtonen kuvaa matkallaan tapaamiaan ihmisia ja nakemiaan paikkoja runollisella proosatekstilla. Han vie lukijansa eri puolille Italiaa ja tarjoaa mahdollisuuden kokea maan lumon heillekin, jotka eivat ole koskaan siella kayneet. Elavat kuvaukset ja yha tanaan puhuttelevat sanakaanteet valittavat tunnelman valokuvan tavoin.-

Taas hetken olen onnellinen ollut.Se oli vieno ilta kesakuunja kaupungissa pienoisessa, missama ennen lapsukaisna leikitsin.Onnen hetki -runo vie lukijan kesaiseen yohon pienessa kaupungissa, jossa lapsuuden muistot elavat joka nurkan takana. Rakkausruno Lili, ymparistokuvaus Katukuva ja useat muut runot tuovat vuosisadan alun tuulahduksen mukanaan, mutta jokainen koskettaa myos nykylukijoita.Joel Lehtosen runokokoelma Munkkikammio edustaa kaunista suomalaista runoutta. 18 runoa sisaltava kokoelma tuo esiin Lehtosen upean taidon kuvata niin luontoa kuin ihmisen sielunelamaakin.-

Joel Lehtosen toimittama "e;Tarulinna"e; on lapsille suunnattu suomalaisten kansansatujen kokoelma. Elavaisesti kerrotuissa saduissa seikkailevat niin vuorenpeikot ja jattilaiset kuin myos kuninkaalliset prinssit ja prinsessat. Napakan mittaisia satuja voi lukea joko yksi kerrallaan ja useamman putkeen ahmien. "e;Tarulinnan"e; tarinat on keratty Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmista. Esipuheessaan Lehtonen kertoo, etta satujen juuret ovat ita- ja lansisuomalaisissa kertomuskerayksissa. Satuja on Lehtosen mukaan taytynyt hieman "e;karsia ja 'kaunistella', silla olen kustantajan pyynnosta sommitellut sadut lasten ja nuorison luettaviksi"e;.-

Joel Lehtosen "e;Ilvolan juttuja: lapsille sovitellut"e; on sympaattinen kokoelma lyhyita elainsatuja, jotka ilahduttavat niin lapsia kuin aikuisiakin. Saduissa seikkailevat niin linnut ja kalat kuin kotielaimet ja metsan asukitkin. Muutaman sivun mittaiset lyhyet sadut sopivat vahan isommille iltasaduiksi tai nopeiksi lukupaloiksi paivan touhujen valiin. Elainsatujen kokoelma muodostui, kun Lehtonen kerasi "e;Tarulinna"e;-nimisen lasten kansansatujen kokoelman, josta jai yli lyhyita elainaiheisia tarinoita. Naista Lehtonen kokosi "e;Ilvolan juttuja: lapsille sovitellut"e; -teoksen. -

Kaytyaan Tunisiassa vuonna 1914 Joel Lehtonen kirjoitti matkastaan runollisen kuvauksen. Lehtonen kuvaa kohdemaata omalla kauniin melankolisella mutta inhimillisella tavallaan. Tama kokoelma on myos kaannetty arabiaksi, ja siita on tehty dokumenttielokuva Puolikuun alla (2016).Tyylilleen uskollisella tavalla Lehtonen loytaa enemman samaa kuin eroavaisuuksia suomalaisten ja tunisialaisten valilla. Han samaistaa tapaamansa Tunisian paikalliset oman kotikylansa asukkaisiin. Viesti on selva - me ihmiset emme ole niin erilaisia kuin luulemme.-

Villea kutsutaan nimella Villi, joka kuvaa paremmin hanen luontoaan. Luonne kulkee suvussa, silla myos Villin isa Ali-Olli on ollut varsin mahdoton tyyppi: juoppo ja vakivaltainen. Myoskaan isoisa Yli-Olli ei jaa jalkikasvuaan huonommaksi. Levoton tausta siivittaa Villin kasvua maalaispojasta kaupunkilaishulttioksi. Varattomuus vaikeuttaa Villin elamaa, silla Ali-Olli paattaa kostaa Villille viela haudan takaa ja jattaa taman rahattomaksi. Menneisyyden varjot seuraavat Villia, joka on valmis tiukan paikan tullen turvautumaan vakivaltaan. -

Runoilija Lauri Falk etsii onneaan New Yorkista. Rikas kiinalainen mies havittelee ikuisuutta. Espanjalainen harkataistelija nousee maineeseen. Markiisitar Fleur-de-Lys etsii rakkautta, mutta paatyy vain tragediaan.Esimerkiksi tallaisia tarinoita kertoo Joel Lehtonen novellikokoelmassaan, jonka tapahtumapaikat vievat lukijansa ympari maailman. Lehtonen luo runollisella tyylillaan monisyiset henkilohahmot tarinoineen, hahmojen ihmisyytta unohtamatta.-

Nuoren miehen sydansurut ja myrskyavat tunteet loytavat sanallisen muodon Joel Lehtosen runoissa. Jokainen runo on oma kokonaisuutensa, mutta yhdessa ne muodostavat myos selkean narratiivin rakkauden kanssa painivasta nuorukaisesta. Yksinaisyys, rakkaus ja toivo yhdistyvat melankoliseksi kokonaisuudeksi, johon on helppo samaistua vuosisadankin jalkeen.Lehtonen on sanataituri, joka ei upota tunteita vaikeisiin sanakaanteisiin. Han kayttaa taitojaan tuodakseen aidot ihmistunteet etualalle ja antaakseen niille sanallisen muodon.-

"e;Paholaisen viulun"e; paahenkilo on Viuluniekka, joka on perinyt viulunsa itse paholaiselta. Viuluniekan mukaan taide saa polttoaineensa rappiosta mutta ylistaa samalla elamanvoimaa. Viuluniekka on suhteessa varattuun naiseen, majurin nuoreen vaimoon Seeliaan. Viuluniekalle ja Seelialle syntyy poika, Ali. Aikanaan Viuluniekan poika Ali perii viulun. Vaikka Ali ei ole isansa veroinen soittaja, jakaa han kuitenkin taman nautinnosta ja kaaoksesta elinvoimansa saavan elamantyylin.-

Mikaan ei muistuta meita ihmisten samanlaisuudesta paremmin kuin matkustaminen maailman eri kolkkiin, lahelle tai kauas. Tasta meita muistuttaa Joel Lehtonen matkustuskirjassaan Punainen mylly, jonka han kirjoitti asuttuaan Ranskassa vuosina 1911-1912. Han kuvaa Ranskassa tapaamiaan ihmisia ja siella nakemiaan maisemia runollisella proosalla.Kirjailija kutsuu lukijansa nauttimaan kokemuksistaan kirjoitetun tekstin keinoin. Han esimerkiksi kuvailee kirjan kuuluisaa nimikkokohdetta Moulin Rougea, Punaista myllya, ja sen tunnelmaa 1910-luvun alussa.-

Suomalaista mielenmaisemaa on kuvattu useiden runoilijoiden voimin. Tassa teoksessa runebergilainen kansallisromantiikka kuitenkin unohtuu, ja kuvaus markkinoilla kayvasta maalaiskansasta on hyvantahtoisen humoristinen.Vaikka kuvaus on kirjoitettu runojen muotoon, on se aito ja rehellinen, maanlaheinen ja lammin. Ketaan tai mitaan ei nosteta muita paremmaksi ideaaliksi. Jokainen runojen kohdehenkilo kuvaillaan tasan omana itsenaan.-

Nuori mies palaa synnyinseudulleen Saaminkiin tapaamaan aitiaan, Mataleenaa. Mies joutui aitinsa hylkaamaksi ollessaan pieni lapsi, mutta nyt han paattaa kohdata menneisyytensa. Han vaeltaa kauniiden niittyjen taakse kurjaan hokkeliin, jossa kipea ja sairas aiti on jaanyt oman sankynsa vangiksi. Mataleenaa pidetaan kurjana ja kevytkenkaisena ihmisena, mutta nyt han nousee sangystaan kertomaan tarinansa.Mataleena on Joel Lehtosen vuonna 1905 ilmestynyt omaelamakertaromaani. Voimakkaiden luontokuvausten varittama tarina taiteilijaidentiteetin kasvusta on suuri sielullinen kertomus, laulu synnyinseudulle. Yksi suomalaisen kirjallisuuden klassikoita.-

Joel Lehtosen kalevalamittaa mukailevan runoelman paahenkilo Perm on syntyjaan orpo orjapoika. Pojalla on kuitenkin vahva luonne, ja hanesta sukeutuu sankarimainen ja vapaudentahtoinen hahmo, suoranainen yli-ihminen. Luonteensa ansiosta Perm myos nousee nopeasti valta-asteikossa ylospain ja vapautuu lopulta orjuudesta. Tarina saa kuitenkin yllattaen traagisen kaanteen.Lehtosen esikoisrunokokoelmaa leimaa vahva uusromanttinen henki. Runoelman tapahtumat sijoittuvat myyttiseen esihistorialliseen suomalais-ugrilaiseen aikaan, Perman-nimiseen valtakuntaan. Traagisessa Perm-hahmossa voi nahda viitteita esimerkiksi Kalevalan Kullervoon ja Eino Leinon Helkavirsien Ylermiin ja Koutaan. -

Neljaan osaan jaetussa runokokoelmassaan Joel Lehtonen kuvailee monen polun kulkijoita. Han kuvaa pappeja, ylhaisoa ja matkoillaan kohtaamiaan ihmisia. Han kuvailee maalaisia ja kaupunkilaisia, koyhia ja porvareita, kaikkia pieni pilke silmakulmassa mutta inhimillisella otteella. Yhden osan kokoelmastaan han pyhittaa taysin eraan helmikuisen paivan kuvaamiseen maalaiskylassa. Lehtonen osoittaa, ettei mikaan osa ihmiselamasta ole liian arkipaivainen runolle.-

Pieni poika on monena perakkaisena kesana saanut itselleen oman variksenpoikasen - se on otettu pesasta, ja poika on saanut kasvattaa sen isoksi. Varis asuu laatikossa takapihalla, ja poika ruokkii sita madoilla ja koppakuoriaisilla. Yksi variksista on kuitenkin aivan erilainen kuin aikaisemmat - se on fiksumpi eika se aikuiseksi kasvettuaan halua lahtea kartanon pihasta."e;Onnen poika: vahaisia muistikuvia"e; on Joel Lehtosen prosaistinen muistelmateos omista lapsuusvuosistaan 1800-luvun lopulla; intiaanileikeista pihalla, puuseppa Hinkkasen toiden seuraamisesta seka itse kasvatetuista variksenpoikasista. -

Eletaan Suomen sisallissodan vuosia. Nuori maanmittari Isidor Tistelberg on rakastunut vanhempaan naiseen, Julia Oljemarkiin, joka on naimisissa. Isidorin ja Julian rakkaustarina kietoutuu sodan tapahtumiin - onko heidan suhteellaan tulevaisuutta? Minkalainen oli yhteiskunta, joka ajautui veriseen sisallissotaan?Joel Lehtosen vuonna 1925 julkaistu "e;Punainen mies"e; on jatkoa "e;Sorron lapsille"e; (1923). Teos on tarkkanakoinen kuvaus sisallissodan vuosista, ja se voitti Valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 1926. -

Onko muutos vaajamatonta? Taytyyko torppien ja linturikkaiden poukamien jaada sahojen ja tehtaiden alle? Tallaisia kysymyksia Joel Lehtonen pohtii teoksessaan "e;Korpi ja puutarha"e;, jonka lyhyissa teksteissa Lehtonen kasittelee luontoa seka ihmisen ja luonnon suhdetta - jo vuonna 1923.Osa teoksen teksteista on novelleja, osa puolestaan esseemaisia ajatelmia. -

Tohtorin rouva Julia Oljemark kaipaa jotain uutta. Nuori maanmittari Isidor Tistelberg on juuri sita, mita Julia tahtoo. Isidor kuitenkin pohtii, onko suhde taman jo naimisissa olevan naisen kanssa mahdollinen. Milta heidan tulevaisuutensa nayttaisi?Autonomiasta pyristeleva ja sisallissotaan ajautuva Suomi luo dramaattisen nayttamon kielletylle romanssille. Lehtonen kuvaa pienen kaupungin herrasvaen tapoja ja historiallista aikakautta realistisesti. Kantava teema on kuitenkin rakkaus - sita poliittiset kriisitkaan eivat voi vieda mukanaan."e;Sorron lapset"e; on kaksiosaisen sarjan ensimmainen osa. Toinen osa "e;Punainen mies"e; ilmestyi vuonna 1925.-

Sakris Kukkelmanin elama ei ole helppoa. Ikkunalaudalta lapsena pudonnut tyolainen ei meinaa saada pysyvaa tyopaikkaa, liikkuminen on vaikeaa kyttyraselan ja jalkavamman takia, ja perheen perustaminen tuntuu kaukaiselta unelmalta. Kukkelmania pitavat kaynnissa hanen voimakkaat kuvitelmansa aivan toisenlaisesta elamasta.Kukkelman saa kuin saakin rakennustoimeksiannon pitkalle aikajaksolle. Samaan aikaan han iskee silmansa Sanelma Kinnuseen, irtolaisnaiseen. Sakris paattaa, etta tama on hanen elamansa nainen. Ehka kuvitelmat eivat olleetkaan aivan perattomia?Joel Lehtosen klassikkoromaanin pohjalta julkaistiin vuonna 1975 samanniminen elokuva, jonka paaosassa nahdaan Vesa-Matti Loiri.-

Sam Ilola on pieni poika, jonka elämässä kaikki ei suju ihan niin kuin on suunniteltu. Ensin Sam polttaa vahingossa talon ja äitinsä, ja sen jälkeen myös ottoäiti saa osansa Samin kömpelyydestä. Lopulta Samilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin paeta – ja niin hän päätyy töihin sirkukseen.Joel Lehtosen "Sirkus ja pyhimys" oli aikansa arvostelumenestys, joka julkaistiin vuonna 1927. Symbolistinen teos voitti Valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 1928.Joel Lehtonen (1881–1934) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja kääntäjä. Hänen tunnetuin teoksensa on "Putkinotko", joka on Savoon sijoittuva yhdenpäivänromaani.Lehtonen syntyi aviottomana poikana, ja äiti jätti Lehtosen huutolaislapseksi jo puolivuotiaana. Lehtosen onneksi koitui papinleski Augusta Wallenius, joka huusi Lehtosen itselleen, kun tuleva kirjailija oli neljävuotias.

Ruoste kattopellinruskeaksi läiskii...Ikkunaa lyö tuuli...Saliin sade räiskii,kammioihin, joissaihmislasta kaksiasui täällä, tehdenkodin onnelaksi... "Keuruulainen impromtu" on Joel Lehtosen melankolinen runoteos, jonka runot katsovat samalla sekä ulos- että sisäänpäin. Lehtosen runot kuvaavat luontoa ja rakennettua ympäristöä, mutta saavat kuvaamiaan asioita syvemmän merkityksen. Teos on julkaistu alun perin vuonna 1961 – lähes 30 vuotta Lehtosen kuoleman jälkeen.Joel Lehtonen (1881–1934) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja kääntäjä. Hänen tunnetuin teoksensa on "Putkinotko", joka on Savoon sijoittuva yhdenpäivänromaani.Lehtonen syntyi aviottomana poikana, ja äiti jätti Lehtosen huutolaislapseksi jo puolivuotiaana. Lehtosen onneksi koitui papinleski Augusta Wallenius, joka huusi Lehtosen itselleen, kun tuleva kirjailija oli neljävuotias.

Puhdasmielinen maalaispoika Kleophas Sampila on tutustunut kyseenalaiseen henkiloon - itse paholaiseen. Kun Sampila matkustaa Helsinkiin, pirulla on hanelle esiteltavaa: se nayttaa hanelle, kuinka turmeltuneita ihmiset ovat - eika Sampila enaa koskaan nae maailmaa kuten ennen."e;Henkien taistelu: kertomus tunnetuista kansalaisistamme"e; on Joel Lehtosen satiirinen romaani vuodelta 1933, joka kritisoi muun muassa Lapuan liiketta seka Adolf Hitleria. Romaani jai Lehtosen viimeiseksi.-

Vanhempi pariskunta on paattanyt hankkia koiran, vaikka isanta onkin ollut hieman vastahakoinen - han haluaisi mieluiten pystykorvan, joka oleskelisi ulkona omassa rauhassaan. Yllattaen heille kuitenkin paatyy tuttavalta koira, joka istuu mieluummin sohvalla kuin ulkona koirankopissa. Pikkuhiljaa koira hurmaa jorottavan isannan - paljastuuhan se uskollisemmaksi ystavaksi kuin isanta olisi ikina voinut kuvitella. Ja kun isanta vertaa ihmisia koiraan, alkaa koira nayttaytya yha jalompana otuksena..."e;Rai Jakkerintytar"e; on Joel Lehtosen oiva romaani ihmisen ja koiran valisesta ystavyydesta. Tarinassa on myos Lehtosen omakohtaisia kokemuksia koiran omistamisesta. Kirja voitti Valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 1928.-

Kotimaisen kirjallisuuden humoristinen kestoklassikko esittelee omintakeisen vuokraviljelijan ja viinatrokarin Juutas Kakriaisen, hanen vaimonsa Rosinan seka Kakriaisen perheen herraskaisen vuokraisannan, kirkakauppias Aapeli Muttisen. Yhteen helteiseen kesapaivaan sijoittuva tarina saa alkunsa, kun Rosina lahtee kaupunkivierailulle Savonlinnaan ja Juutas jaa suunnittelemaan viinanmyyntia elintasoa kohottamaan. Samalla saapuu kirjakauppias Muttinen tarkastamaan tiluksiaan. Putkinotko on elamaa tulviva kansankuvaus, joka nostettiin jo ilmestyessaan merkittavimpien suomalaisten romaanien joukkoon. Kirjaan perustuva Roland af Hallstromin ohjaama elokuva ilmestyi 1954.-

Kerran kesällä aloittaa Joel Lehtosen kiitetyn Putkinotko-sarjan. Romaani kuvaa hilpeän toverijoukon vaiheita 1900-luvun alun pienessä kylpyläkaupungissa Savonlinnassa – ja paljastaa vähitellen ystävyksistä vähemmän hilpeitä puolia. Päähenkilöinä seikkailevat nuori pianisti ja säveltäjä Lauri Falk, ovela kauppaneuvos Konstantin Könölin – alkujaan Konsta Könönen, talouselämän nousukas, sekä kirjakauppias Aateli Muttinen, koominen elämännautiskelija, joka ylpeilee oikeudestaan harjoittaa vapautta, uteliaisuutta ja epäilyä. Joel Lehtonen (1881–1934) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja kääntäjä. Hänen tunnetuin teoksensa on "Putkinotko", joka on Savoon sijoittuva yhdenpäivänromaani. Lehtonen syntyi aviottomana poikana, ja äiti jätti Lehtosen huutolaislapseksi jo puolivuotiaana. Lehtosen onneksi koitui papinleski Augusta Wallenius, joka huusi Lehtosen itselleen, kun tuleva kirjailija oli neljävuotias.

Aapeli Muttisen ja Juutas Kakriaisen valit ovat tulehtuneet. Muttinen on hankkinut itselleen Putkinotkon tilan. Hanen ja Juutaksen valilla on sopimus, jonka mukaan Juutaksen pitaisi pitaa tama tila asuttuna vuoden ympari. Se tarkoittaa myos sita, etta Juutas hoitaisi pellot, metsan, puutarhan ja itse talon. Juutas Kakriainen ei kuitenkaan nosta varvastakaan velvoitteidensa eteen.Vuokralaisensa laiskuudesta huolimatta Aapeli Muttisen suuri haave on satojen omenapuiden istuttaminen Putkinotkoon. Talvi kuitenkin puree niiden ytimeen tuhoisammin kuin Juutaksen laiskuus."e;Herra ja Moukka"e;, "e;Kuolleet omenapuut"e; ja useat muut kokoelman kertomukset ovat osa tata itsenaista teosta Joel Lehtosen Putkinotko-sarjassa. Sarjaan kuuluvat myos teokset "e;Kerran kesalla"e; ja "e;Putkinotko"e;.-

"e;Niin olet, kesasaareni, suven alussa kuin rakas nainen, jonka nakee uudestaan pitkien aikojen jalkeen."e;On paikkoja, jotka jattavat ihmiseen erityisen jaljen. Kirjailija Joel Lehtoselle tallainen paikka oli "e;Lintukodoksi"e; nimetty mokki, jonka kirjailija osti itselleen Vanajaveden Vaha-Vohlin saaresta. "e;Lintukoto"e;-teoksen runollisissa teksteissa Lehtonen kuvailee yksinkertaista elamaa saarella, kauniin luonnon keskella.-